Matokomposti

Tässä postauksessa tutustutaan matokompostiin,

Mikä matokomposti? Laitetaanko sinne kastematoja? 

Matokomposti on kompostointi menetelmä, joka on todella kätevä kaupunkilaiskompostoijille. Komposti pönttöä voit pitää keittiön kaapissa, ja lisätä biojätettä sinne sitä mukaan kun madot syövät niitä. Matokomposti kannattaa perustaa noin 10 litran kannelliseen astiaan, astian kanteen täytyy tehdä reiät, sillä lierot tarvitsevat happea. Kompostia täytyy pitää pimeässä, joten kaapissa pitäminen on hyvä vaihtehto, lierot karttavat valoa sillä ne eivät selviydy uv valon kosketuksissa kauaa. Matokompostin voi aloittaa laittamalla astiaan esimerkiksi vanhoja kukkamultia, puunlehtiä, kananmunakennoa revittynä. 

Matokompostiin ei tosiaan käy kastemadot, kastemadot eivät pärjää niin ravinteikkaassa ja lämpimässä. Matokompostissa käytetään tunkiolieroja/kompostilieroja, niille ihanteelliset olosuhteet ovat eloperäisen jätteen seassa 20-30 asteessa. Jos lämpötila nousee yli 35, alkaa se olla jo lieroille liian kuuma eivätkä ne selviä siitä. 

Aloittaessasi kompostoinnin, kannattaa sinne lisätä lieroille ruokaa kerran viikossa, tällä tavalla opit matojen rytmiin. Pikkuhiljaa madot alkavat myös lisääntyä jos olosuhteet ovat hyvät, tätä seuratessa on upea huomata kuinka paljon nopeammin madot jo syövätkin jätteet. Kosteustasapainosta kannattaa muistaa pitää huolta, madot tarvitsevat kosteutta sillä ne hengittävät ihonsa kautta, mutta taas liian märässä ne hukkuvat. Sopivan kosteuden kompostissa voi testata puristamalla kompostia nyrkinsisällä,  kun siitä puristuu pari tippaa nestettä on se silloin jotakuinkin täydellisen kosteaa. 

Madoille kelpaa ruuaksi kaikki kasviperäinen biojäte, kypsennetty menee nopeammin suihin kuin raaka, raa’assa kestää muutama päivä (riippuen matojen määrästä). Lihan ja maitotuotteiden laittamista kompostiin kannattaa harkita, ja jos niin tekee niin vähän kerrallaan ja pieneksi pilkottuna. Näistä syntyy helposti todella paha haju. Matojen ruokahalun oppii nopeasti, kuinka paljon kerralla biojätettä kannattaa laittaa ja kuinka usein, nuoreen kompostiin kannattaa aloittaa laittamalla ruokaa kerran viikossa. 

Kompostin hyötyjä: 

Pystyt itse tuottamaan lannoitetta, joka on hyvin ravinnerikasta. Voit käyttää sitä puutarhassa tai sisällä viherkasveille, mutta kannattaa muistaa että sitä täytyy laimentaa tavallisella mullalla, sillä se on aika tujua tavaraa. Suurin monimuotoisuus mikrobeissa, ja suurin ravinteiden tiheys syntyy matokompostista, madot tiivistävät ravinteet. Humus jota komposti tuottaa on maapallolle elintärkeää, otin asiaan kantaa hieman ''Mitä On Kompostointi?'' postauksessani.

Matokompostin ongelmia:

Hajuongelmat johtuvat jätteiden liika lisäämisestä, tai lihajätteistä. Jos madot voivat huonosti kannattaa tarkistaa pari juttua: kosteus, onko tarpeeksi kostea vai liian märkä tai liian kuiva, onko komposti liian hapan, seosainetta lisäämällä madoille löytyy jokin suojapaikka millä tasapainottaa kompostin elämää. Onko komposti jo todella tumma ja itseasiassa täynnä vain matojen tuottamaa eritettä, erite alkaa olla madoille myrkyllistä/haitallista joten ne tarvitsee uutta kasvualustaa. Onko ruokaa tarpeeksi? Jos hedelmäkärpäsiä muodostuu riesaksi, niitä voi välttää peittämällä jätteet joka kerta lisäyksen jälkeen. Myös allergia tapauksia on tullut vastaan, multa ja sen mikrobit ovat joillekkin allergisoivia, tällöin kannattaa kokeilla bokashi menetelmää, siinä komposti on tiivis ja sieltä ei multapöllyjä lähden ilmaan leijumaan. 

Matokompostin täyttämiselle löytyy erilaisia tapoja, itse olen haudannut biojätteet kompostiin. Tulen tekemään ohjevideon sekä ohjeet kuvilla, miten helposti matokompostin saa kasattua. 

-R